 |
| Ritarit lämmittelemässä hyvissä ajoin ennen tärkeää ottelua. |
Porin Pelikauppa, torstai 14.7.2016, kierros 6: Knights of
the Heptadecagonal Table vs Tamperkele Tapporauta. Kahden tappion jälkeen
Ritarit lähtivät katkaisemaan orastavaa tappioputkeaan, kun vastaan asettui
Harrin norse-jengi. Hullujen metsäihmisten joukkoa oli vahvistamassa kaksi
ihmissuttakin. Vaikka julkisesti otteluun lähdettiinkin yhdellä simppelillä
tavoitteella, murjoa tuo hivenen possulta näyttävä ihmissusi Juti, niin totuus
oli toinen. Takana oli heikko esitys ja kaksi tappiota, niin nyt lähdettiin
hakemaan pistesarakkeeseen täydennystä, vaikka vastassa olikin erittäin kokenut
käskyttäjä ja melko pelottavan näköinen joukkuekin. Koin silti, että pienellä
onnella ja taktisten virheiden välttämisellä olisi mahdollisuus jopa ottelu
voittaa.
Ottelu käynnistyi Ritareiden avauspotkulla, sään näyttäessä
kerrankin hyvältä. Tämä olikin Ritareille hyvä asia, sillä pallollisessa
pelaamisessa pitäisi etu olla juuri Ritareilla, siinä missä Kirvesmiehet
pärjäisivät paremmin tappelussa. Ja tämä kävikin ilmi aika nopeasti, kun
Tamperkele lähti hyökkäykseensä. Aloitusviivalta kaatui heti kaksi Ritaria
lyönteihin ja sen jälkeen nähtiin ensimmäistä kertaa tällä kaudella sekin, että
ogre Sir Lock kannettiin paareilla kentältä. Vaikka pysyviltä vaurioilta
vältyttiin ja Sir Lock myöhemmin palasikin kentälle, ei tämä missään nimessä
helpottanut puolustukseen lähtemistä. Pelin jatkuessa myös toinen pyörtynyt
Ritaripeluri kannettiin kentän laidalle ja tämän miesylivoiman Kirvesmiehet
hyvin käyttivätkin. Hyökäten oikeasta laidasta Kirvesrinnat vapauttivat
pelintekijä Peltsin juoksemaan ohi Ritaripuolustuksen (joka kahta pelaajaa
lukuunottamatta makasi kentän pinnassa), samalla kun pikakiituri Lainee odotti
jo maalialueella. Syöttö napsahti tarkasti Laineen kätösiin ja tähtihyökkääjä
siirsi metsänmiehet 0-1 johtoon, kun ensimmäinen puoliaika oli puolessa
välissä.
Ritareiden hyökkäyksen vuoro
 |
| Lainee karkasi. |
Norset potkaisivat pallon tarkasti Ritareiden päätyyn, josta
pienen pomputtelun jälkeen pelintekijä Sir Fumbles-a-lot saikin pallon
hyppysiinsä. Edessä oli kuitenkin raivokkaasti puolustava joukko kirveineen.
Ennen kuin hyökkäys ehti kunnolla alkaakaan, kävi pieni lipsahdus, ja niin vain
simppelin näköinen lyhyt heitto ei mennytkään kuten olisi voinut odottaa. Sir
Fumbles-a-lot heitti kyllä tarkasti, mutta vastaanottaja ja joukkueen
maalikunkku Sir Tufeil ei saanutkaan millään pidettyä palloa näpeissään.
Onneksi Ritarihyökkäys oli kuitenkin vielä sen verran hyvin muodossaan, ettei
Kirvesmiehet siitä suoraan päässeet palloa maasta noukkimaan. Vaan eipä siinä
hyvät muodot aina auta kun alkaa kirves jälleen viuhumaan. Harri sai pari
pelaajaansa vapaaksi ja pääsi hyökkäämään pallolle ja sen vieressä olleiden Sir
Fumbles-a-lotin ja Sir Tufeilin kimppuun. Ritarit taistelivat urhokkaasti
vastaan, mutta se ei lopulta riittänyt vaan Kirvesmiehet pääsivät Niämise
johdolla karkuun ja mies pääsikin tuulettamaan kauden toista touchdowniaan.
Mites siinä nyt noin oikein kävi... tämä oli kysymys, joka
pyöri valmentajan päässä. En kokenut tehneeni yhtään virhettä, epäilemättä
paremmin olisi tietenkin voinut pelata, mutta niin vain noppa pyöri heikosti ja
taululla 0-2. Puoliajan tullessa lähetettiin rukousta Nufflen suuntaan, voisiko
Hän olla hieman suopeampi toisella puoliajalla. Se, kuunteliko Nuffle
alkuunkaan, ei ole selvinnyt vielä ottelun jälkeenkään.
May the Nuffle be with you
Toinen puoliaika alkoi Ritareiden hyökkäyksellä. Jos Nuffle
vain kuunteli niin tästä nopea maali ja kaikki on taas mahdollista, ainakin
tasapeli. Sir Fumbles-a-lot nappasi pallon varmasti hyppysiinsä ja lähdin
nostamaan hyökkäystä vasemmasta laidasta, johon olin suurimman osan
pelaajistani asettanutkin. Kuten arvata saattaa, niin olihan siellä nopeasti
puolustuskin valmiina pysäyttämään hyökkäyksen. Päätin lähteä vaihtamaan
hyökkäystä kohti toista laitaa, kuitenkaan heittämättä vielä palloa.
Kirvesmiehet pyrkivät parhaansa mukaan saamaan pelaajiaan myöskin liikkumaan,
mutta hankalaksi näytti Harrin peli menevän kun Ritarit olivat hyvissä asemissa
pelin painopisteen vaihtamiseen. Harri kuitenkin lopulta sai siirrettyä
puolustustaan sen verran hyvin oikealle, ettei sieltä tilaa löytynyt. Näin
kuitenkin, että vasemmalle aukesi tarpeeksi tilaa hyökkäykseen. Pari
Kirvesrintaa saatiin hienosti kumoon ja tila vapaaksi pelaajien väliin. Jouduin
pohtimaan, yrittääkö töniä yksi kirvesmies katsomoon ja saaden siten
miesylivoiman, mutta päätin kuitenkin keskittyä enemmän nopeaan hyökkäykseen ja
mahdollisien sarjapisteiden saamiseen. Kaikki olivat valmiina, enää onnistunut
syöttö ja tilaa juosta vastustajan puolustuksen välistä olisi riittämiin. Nuffle
sanoi kaksi, uusintaheitto: yksi... No siihenhän se pallo jäi samantien kentän
pintaan ja hyökkäyskin näytti aika hankalalta. Vääntääkseen kuvitteellista
veistä Ritarivalmentajan haavassa, päätti Nuffle antaa Kirvesmies Ojase vääntää
kirvestä Ritari-catcheri Earl Libedin haavassa: kuolema. Apoteekkari kävi vielä
koittamassa herätellä pelaajaa henkiin, mutta ei, kuollut hän oli.
Koskaan ei saa luovuttaa
 |
| Ritarit hakevat hyökkäyspaikkaa. |
Nuffle oli selvästi päättänyt, miten tämän ottelun on
päätettyvä. Ritarit eivät kuitenkaan onneksi ole niin uskovaista sorttia; he
päättivät vielä yrittää, kun kuollutta Ritaritoveria nostettiin autoon
vietäväksi ruumishuoneelle. Kirvesmiehet olivat kuitenkin sen verran levällään,
ettei suoraa pallonriistoa saatu aikaan. Lopulta Ritareiden taistelu kuitenkin
palkittiin ja Nufflen unohtaessa pilata Ritareiden hyökkäyksen, saatiin Sir
Tufeil vapautettua pakomatkalle Sir Fumbles-a-lotin onnistuessa vihdoin
syötössään (ja Sir Tufeilin kiinniotossa) ja pientä valoa synkkyyteen
vajonneille Ritarifaneille.
Aikaa toiseen touchdowniin oli kuitenkin niin kovin vähän. Ei
siis auttanut muu kuin ryhmittää koko joukkue aloitusviivalle ja potkaista
pallo Kirvesmiesten päätyyn ja pyrkiä hyökkäämään samantien kimppuun. Mutta
eihän Kirvesmiehillä pahemmin pallo polttanut, vaan kun Ritarit rynnivät
keskeltä päälle, heitti Peltsi pallon varmasti oikeaan laitaan Laineelle.
Lainee saikin juosta vapaasti tekemään 1-3 loppulukemat, kun Kirvesmiehet
saivat sidottua ainoat mahdolliset pelaajat, jotka olisivat Lainee saattaneet
pystyä pysäyttämään.
Ja Nuffle sanoi, ”Tulkoon tappio”, ja tappio tuli.
Ei tosiaan mennyt ihan parhaalla mahdollisella tavalla
Ritareiden peli, vaikka ei virheitä tainnut yhtään tullakaan. Pieniä
parannuksia tietenkin olisi ollut mahdollista tehdä. Nyt on kuitenkin koettu se,
minkä moni kokenut Blood Bowl –pelaaja on minulle kertonutkin. Joskus tulee
pelejä, ettei se noppa vain käy, ja silloin ei ole mitään tehtävissä. Vaikka
olihan tuo kieltämättä aika turhauttavaa, kun noppa katkaisi kaikki hyvät
yritykset. Toisaalta tämä oli ottelu, josta nautin eniten. Peli kulki
taktisesti hyvin ja oli hienoa huomata, että Harrin pystyy haastamaan,
paremmalla tuurilla ehkä jopa voittamaankin. Nyt vain tarvitsee keksiä, miten
tästä jatketaan, kun toinen catcher on kuollut ja lisäksi linjamies Sir
Sselssön huilaa ensi matsin saatuaan hänkin kunnolla nokkaan kesken väännön.
Lisäksi vastustajien taso ei taida vieläkään helpottua, kun nyt kerran kohtaan
kaikki kokeneimmat ja parhaiten pärjänneet valmentajat perätysten. Ensi
kierroksella vastassa on Timo ja hänen Chaos Pact –joukkueensa OO-kerho.
Luvassa siis lisää väkivaltaa ja uusi yritys katkaista tappioputki.
Juha
